JOULUKALENTERI LUUKKU 8

Joulukalenterin kahdeksannessa luukussa kerron teille vähän meidän pikkuisesta laskettelukeskuksesta, Purnusta. Keskus sijaitsee Hartolan Vuorenkylässä, aivan keskellä mettää ja matka sinne taittuu hiekkateitä pitkin. Ja kun sanon paikan olevan pikkuruinen, en tosiaan liioitelle, sillä Purnussa on huimat viisi rinnettä. 

Purnu on sen verran pieni paikka, että me kaikki 'vakiasiakkaat' tunnetaan toisemme. Myös henkilökunta tuntee suurimman osan meistä. Paikan koossa on myös se hyvä puoli, ettei sielä ole ikinä liikaa porukkaa. Mä ainakin tykkään enemmän laskea, jos ei tarvitse kokoajan jonottaa hissiin tai väistellä muita rinteessä olijoita. Ja tähän väliin mun on pakko tunnustaa, etten oo ikinä käyny missään muussa laskettelukeskuksessa, kuin Purnussa. 

Purnun rinteet ei ole mitään kovin erikoisia, pari helppoa, yksi keskivaikea ja yksi vaikea. Ainiin ja sitten hissilinjan vieressä oleva pieni lastenrinne. Vaikeaa rinnettä meillä kutsutaan Streetiksi, jossa on yläboxi, corneri, pari reiliä, keksiboxi ja alaboxi. Yleensä Streetin pohjalle rakennetaan vielä lumilinna, jossa on yleisesti yksi boxi, tynnyri ja reili. Mettäreititkin Purnussa on, mutta ne eivät kuulu rinnekarttaan. Metässä lasketaan siis täysin omalla vastuulla, koska ne eivät perjaatteessa kuulu Purnun rinteisiin. Viimeisessä rinteessä on pieni kota, jossa voi grillailla makkaraa ja lettuja tai ihan muutenvaan istuskella. Vasenta rinnettä pidetään yleensä ainakin alkukausi puuterina ja yleensä me ollaan aina anelemassa, ettei sitä tampata ollenkaan. Puuteririnteestä lähtee myös nuo mettäreitit.

Ja tosiaan, Purnussa on vain yksi hissi ja se on ankkurihissi. Hyvin ollaan kuitenkin pärjätty niin pienessä paikassa vain yhdellä hissillä ja harvemmin siihen tarvitsee edes jonottaa. Hissilinja on myös senverran kapea, että siitä on helppo hypätä yli, jos tulee Streetin puolelta. Hissi menee vähintään kerran joka kaudella jumiin ja siihen on tässä monen vuoden aikana ehtinyt jo tottua. Silloin yleensä lasketaan vaan hissilinjaa takaisin alas, jos ei jaksa odotella ylös pääsyä.

Purnussa järjestetään vuosittain Midnight Ski Party, jolloin paikka on auki aamusta keskiyöhön asti. Midnightissa on joka vuosi temppukisa, sokkolasku ja paljon muuta. Meillä Midnightin vietto on mennyt ehkä enemmänkin vain kodalla istumiseksi, mutta tulee sitä yleensä ainakin alkuillasta laskettua. Vähän Midnightin jälkeen laskettelukausi loppuu, joten se on vähän niinkuin päätösjuhla.

Vuokraamon yhteydessä on myös tottakai kahvila, josta saa oikeasti maailman parhaita ranskalaisia. Mä en oikeesti muuta Purnussa varmaan syökkään, kun niitä ranskalaisia. Myös kaakaota ja kahvia tulee juotua monta kuppia päivässä, koska ne molemmat on Purnussa niin hyvin tehty. Kahvilassa ei todellakaan ole kovin kallista, joten sieltä on hyvä käydä ostamassa aina laskujen välissä jotain pientä. 

Purnu on yleisesti ottaen ihan mahtava pikkumesta, johon me kaikki Hartolan hurjat keräännytään talvella laskemaan. Meillä on semmoinen oma laskuporukka ja yleensä ollaan aina samaan aikaan paikalla. Välillä henkilökunta meinaa polttaa hermonsa meijän perseilyihin, mutta usein saadaan säännöistä vähän periksi. Purnu on kyllä sellainen paikka, minkä haluun pysyvän pystyssä vielä pitkään!