Mä katon tulevaisuuteen, ihan sama mitä tänään teen


Välillä mietin kannattaako edes yrittää, kaikki menee vituiks kuitenkin. Toisaalta, ei koskaan voi tietää jos vaikka kerrankin onnistuisi, ellei yritä. En vaan jaksaisi aina pettyä, joka vitun ikinen kerta. Elämä on niin turhauttavaa ja epäreilua.. aina välillä, tai itseasiassa aika saatanan usein. Okei, joskus tää on ihan jees, mutta tällä hetkellä voisin vaan napsauttaa sormiani ja kadota täältä ikuisesti. Toinen vaihtoehto olisi pamauttaa paria kusipäätä huolella turpaan.. tai vaikka ampua singolla päästä läpi. Tai sitten vaan pidän tän kylmä kusipää-ämmä asenteeni ja jatkan elämääni välittämättä vittuakaan yhtään mistään. Elämä on tehty elettäväks, joten tehään siitä ikimuistonen ja eletään se kunnolla.