Talvenlapsi


En olisi ikinä uskonut sanovani tätä, mutta rakastan herätä aikaisin aamulla ja mennä ulos aamutupakalle, kun on vielä hämärää ja paljon pakkasta. Mä tosiaankin olen niin talvenlapsi kuin olla ja voi. En tiedä mitään ihanempaa, kuin lautailun kirpeässä pakkasessa ja auringon paistaessa. Rakastan lumista maisemaa rinteiden päältä, rakastan lumisia puita, rakastan jalkojen alla narskuvan lumen ääntä, rakastan pakkasilmaa keuhkoissa.. voisin jatkaa loputtomiin, koska löydän talvesta niin paljon hyviä puolia.
 

Mutta niin tosiaan, uusivuosi tuli juhlittua kaveriporukassa sisällä hengaillen, mutta pitihän sitä nyt muutamat rakettikuvat käyä ottamassa. Mulla on pitkän aikaa ollut sellainen fiilis, että mun uudetvuodet on ollut ihan tylsiä, ja pitäisi keksiä jotain uutta ja erilaista. Oon kyllästynyt rakettien katseluun ja tinojen valamiseen. Haluun jotain isompaa ja upeempaa.. ehkä mun pitää päästä johonki uudenvuoden karnevaaleihin tai jotain.

No, kuitenkin. Tammikuun eka päivä aukesi Purnu ja sinnehän sitä oli taas suunnattava. Oltiin Aapon kanssa tänäkin vuonna ensimmäiset rinteessä, niinkuin viimevuonna. Pari ekaa laskua meni ihan vaan fiilistellessä sitä, että pääsi taas pitkästä aikaa rinteeseen. Mulle tuli jotenkin niin mahtava fiilis jo silloin, kun pääsin autosta ulos ja laitoin laudan nojaamaan seinustaan. Fiilis lähti vain nousemaan, kun sain laudan jalkoihin ja itseni hissiin. Mulla oli ollut järkyttävä ikävä laskemista, hissien surinaa, monojen kopinaa kahvilan lattialla ja jopa sitä kamalaa käryä, joka tulee kun kahvilan kärpäspyydys käräyttää kärpäsen. Mulla oli ollut järkyttävä ikävä meijän laskuporukkaa, vaikka kaikkia olen paljon nähnytkin. Tosin yksi meistä puuttui ja häntä mulla on ihan kamala ikävä.


Purnussa on nyt tullut käytyä tän kauden aikana jo neljä kertaa ja jos pidän saman tahdin yllä, ehdin laskea vaikka kuinka paljon, jopa viime kauden edestä, jolloin tuli käytyä vain se vaivaiset neljä kertaa koko kauden aikana. Viimeksi tänään olin lautailemassa, ja mä en vaan voi kyllästyä siihen ikinä. Lautailu on mun henki ja elämä talvisin ja olisi kyllä kesäisinkin, jos sitä silloin voisi tehdä.

Tänään oli ihan mahtava keli, ja niin oli kyllä tiistainakin, vaikka oli suhteellisen kylmä. Tänään oli streettikin jo auki ja kaikki boxit jo tehtynä. Oli kiva päästä vähän jo pomppimaankin, vaikka en hirveästi sitäkään tehnyt, koska hajotin eilen jalkani törmättyäni mopon kanssa.. :D Mutta eipä siitä sen enempää. Eksyttiin poikien kanssa jostain kumman syystä myös puuteririnteeseen ja siellä oli älyttömän kiva laskea, koska viimevuonna ei huonojen lumien takia puuteriin päässyt ollenkaan.


Mä vaan jotenkin herään henkiin talvisin, tää vuodenaika on kuin mulle tehty. Ehkä tää on mun elämäntarkoitus tai jotain.. okei, ehkä mä en ala enään kelaamaan mitään tällasta :D Mutta nyt olen höpötellyt jo ihan tarpeeksi talvesta ja lautailusta, joten talvenlapsi kiittää ja kuittaa, moimoi♥

Vuosi 2014 pähkinänkuoressa

Niin se vuosi taas vaihtui ja jälleen on aika muistella mennyttä vuotta. Tähän vuoteen on mahtunut älyttömän paljon kaikkea, niin hyvää kuin pahaakin. Tosin, tämä vuosi on ollut tähän astisen elämäni hirvein vuosi, mutta kokemukset kasvattaa ja se mikä ei tapa, niin vahvistaa. Kuitenkin, voin muistella tätä vuotta myös hymyillen, sillä on niitä iloisiakin juttuja tapahtunut vuoden sisällä.


Tammikuussa olin vielä pieni kasiluokkalainen ja käytiin molempien kasiluokkien voimin tutustumassa Asikkalan maatalousoppilaitokseen, ja vierailu antoi mulle miettimisen aihetta. Myös meidän pikkuinen laskettelukeskuksemme Purnu avasi vihdoin taas ovensa ja sielähän sitä oltiin taas heti aamusta laskemassa. Tammikuun aikana tuli leivottua paljon ja kotona olikin aina jotain hyvää. Vietettiin Jonen kanssa myös vuosipäivää tammikuussa ja juhlistettiin sitä hänen siskojensa luona Helsingissä. Tammikuussa vietin rakkaan pienen hauvani kanssa paljon aikaa, lähes joka päivä.


Helmikuussa tapahtui mun kauan odottama juttu, nimittäin pääsin vihdoinkin näkemään Pilliponin uuden omistajan Iiriksen ja moikkaamaan ponia pitkästä aikaa. Purnussakin tuli käytyä muutaman kerran, sekä sain EMP:ltä yhteistyönä kuudenkympin lahjakortin heille. Kävin myös juhlimassa serkkuni synttäreitä ja pelailtiin Jonen kanssa ahkerasti gta:ta ja käytiin Lahdessa shoppailemassa.


Maaliskuussa blogi oli erittäin kriittisessä tilassa, koska ajattelin kokonaan lopettavani kirjoittelun, kun ei inspiraatio riittänyt. Purnussa vietettiin myös Midnight Ski Partya ja siellä olin tietysti lautailemassa aamusta yöhön. Vietettiin Jonen kanssa aikaa Lahdessa hänen äitinsä luona, sekä kotona tuli taas leivottua jonkin verran. Innostuin kuvailemaan ihan älyttömästi hyvien kelien takia, jonka takia muistikortilta löytyy paljon aurinkoisia kevätkuvia. Maaliskuussa aloitin myös kahden kuukauden pituisen herkkulakon, joka piti yllättävän hyvin. Käytiin maaliskuun alussa myös Tessan kanssa vahtimassa koiria tutullani, jonka luona olimme jo kerran aijemmin.


Huhtikuun alussa olin tetissä Heinolan uimahallilla, jonka myötä tuli viettettyä erittäin paljon aikaa Jeenan kanssa, kun Heinolassa majailin. Huhtikuussa järjestettiin myös historian ensimmäinen Tube Family Night ja siellähän minäkin sitten olin kameran kanssa hillumassa. Käytiin koulun kanssa vierailemassa Heurekassa, joka tosin oli mun osalta ainakin hieman pettymys. Vieteltiin myös mun serkun rippijuhlia ja oltiin Jonen kanssa taas Lahdessa. Kuvailtiin paljon huhtikuun aikana ja kuviakin on siitä syystä ihan kiitettävästi. Hoidin ahkerasti riparijuttuja ja odotin innolla kesää.


Toukokuussa mun herkkulakko loppui ja oli ihanaa syödä taas karkkia ja sipsiä. Käytiin pikkuveljen ja Jonen kanssa hylätyllä koululla kuvailemassa, mutta kuvat eivät oikeein meinanneet onnistua. Vietettiin paljon aikaa toisessa kodissamme, murakassa ja Cheri oli paljon meidän luona. Olin taas pitkästä aikaa paljon myös Ainon kanssa ja kävin muutaman kerran uimassa. Kesä oli jo melkein ovella ja koulu ei paljoa jaksanut enään kiinnostaa. Päättäreitä vietettiinkin sitten vähän isommalla porukalla ja aamulla herättiin jäätävän pääkivun sekä hajanaisten muistikuvien kera. Toukokuussa luokseni muutti kesäkuun kollaasissa näkyvä marsu, joka tottelee nimeä Nipsu.


Kesäkuussa mulla oli ripari, joka kasvatti mua ihmisenä ihan älyttömästi. Nautittiin kavereitten kanssa kesäilloista urkilla istuen ja tallillakin tuli jonkinverran käytyä. Cheri oli meillä melkein kokoajan ja pikkuisen kanssa vietin paljon aikaa ja otin siitä kuvia. Kesällä en hirveästi konetta edes avannut ja sen kyllä huomaa postausten määrästäkin. Mulla oli kesällä lainassa Tessan cruiseri ja sillä sitten rullailin paikasta toiseen. Kesäkuun lopulla vietettiin myös mun rippijuhlia, mutta kuvat ovat tainneet eksyä heinäkuun kollaasiin.


Heinäkuussa tuli vietettyä jonkin verran aikaa Joutsassa, sekä Ainon ja Tessan kanssa olin paljon. Heinäkuussa monenakin aamuna tuli herättyä järkyttävän pääkivun kanssa, jostain kumman syystä.. :D Heinäkuussa järjestettiin jätkien kanssa myös kaljakellunta, mä tosin olin vesiselvä ja join muumilimua. Mutta oli kyllä superhauska reissu ja sitä muistellaan vieläkin. Heinäkuussa oltiin Jonen kanssa paljon Lahdessa ja vietin paljon aikaa Miran kanssa. Murakassakin tuli oltua jonkun verran, mutta enemmän aika kului urkilla istuen yömyöhään kavereiden kanssa.


Elokuussa vietin Tessan kanssa paljon aikaa ja oltiin jätkien kanssa paljon ajelemassa. Vietettiin myös porukalla kesäloman päättäreitä, joista en tosin voi paljoakaan kertoa kun en muista, mutta hauskaa taisi ainakin olla. Elokuussa oli myös jokavuotinen Heinolassa Jyrää konsertti, jossa mäkin olin taas monen vuoden tauon jälkeen. Jeenaakin oli mukava nähdä pitkästä aikaa ja hänen kanssaan käytiin sitten kuutamouinnilla. Koulukin alkoi elokuussa, mutta kiinnostusta ei siihenkään oikein löytynyt, vaikka kuinka uhosin panostavani.


Syyskuussa oli sitten taas markkinat, niinkuin jokavuosi. Nämäkin markkinat meni multa vähän ohi, mutta hauskaa oli silti. Syyskuussa tuli myös istuskeltua paljon auton kyydissä, kun oltiin jätkien kanssa ajelemassa. Syksyllä tuli myös vuosi Pilliponin lähdöstä, mutta ei se edes tuntunut niin pitkältä ajalta. Syyskuussa vietin paljon aikaa tallilla, mutta en kuitenkaan unohtanut kavereita. Käytiin Jonen kanssa myös Lahdessa syömässä ja leffassa, sekä jätkien ja Tessan kanssa hinattiin skootteria kengännauhoilla ympäri kyliä, eikä yhtään kerätty katseita.. :D Syyskuussa mulla oli taas tetti ja tälläkertaa suoritin sen tallilla ja tutustuin aivan mahtavaan ihmiseen tuon viikon aikana.


Lokakuussa oltiin viikonloppu Kompelossa isoskoulutuksen merkeissä ja muisteltiin poikien kanssa riparia. Tallilla tuli käytyä paljon ja lokakuun aikana mopokortti napsahti käteeni. Jätkien kanssa tuli myös paljon ajeltua ja Joutsassa pyörittyä. Tessan ja Jeenan kanssa vietin taas paljon aikaa, mutta myös Ainoakin tuli nähtyä. Sarin kanssa vietettiin myös paljon aikaa ja pidettiin hauskaa. Syyslomakin oli lokakuussa ja sen aikana erottiin Jonen kanssa. En ole ihan varma olenko sitä edes täällä kertonut, en muista. Lokakuun aikana tapahtui älyttömän paljon kaikkea paskaa, mutta niistä en sen kummemmin tänne aijo avautua.


Marraskuun aikana aloin viettää enemmän aikaa Laurin ja Juhon kanssa, sekä muutettiin uuteen asuntoon. Sarppa pyöri jonkinverran Hartolassa ja sitä tuli paljon näkyiltyä. Marraskuussa lisää paskaa satoi mun niskaan, mutta onneksi mulla on ihania ystäviä joiden kanssa puhua. Heinolassakin tuli oltua paljon ja kävin pikkusiskojakin pitkästä aikaa moikkaamassa. Helsingissäkin tuli pyörähdettyä Asking Alexandrian keikan merkeissä ja oli kyllä niin mahtavaa, että huhhuh! Jeenan kanssa vietin paljon aikaa, sekä olin viikon kipeänä. Marraskuussa sain Jonen boxin lainaan ja sillä on tullut pelailtua ahkerasti.


Joulukuussa mun elämä romahti ihan täysin, kun mun rakas pieni saksanpaimenkoira Cheri jouduttiin lopettamaan, siitä voi lukea lisää edellisestä postauksesta. Joulukin meni mun osalta ihan ohi sen takia, eikä oikein mikään ole kiinnostanut. Muutenkin joulukuussa tapahtui kaikkea paskaa, mutta olihan niitä mukaviakin hetkiä muutama. Tessan kanssa olin paljon ja näin ensimmäistä kertaa yhden ihmisen, johon tutustuin vähän aikaa sitten. Joululomalla mulla oli hoidosaa venäjänvinttikoira Zenya, joka on blogissa jo aijemminkin esiintynyt. Oltiin myös Tessan kanssa tutullani hoitamassa näitä koiria ja tallilla tuli käytyä jonkinverran. Jonen siskoja oli kiva nähdä pitkästä aikaa, kun he tulivat Hartolaan pariksi päivää. Pulkkamäessäkin tuli käytyä ja kuvaaminen inspiroi taas.

Tämmöinen oli mun vuosi pähkinänkuoressa, toivotaan että tästä vuodesta tulisi hieman parempi. Olen taas kasvanut ihmisenä älyttömän paljon, mutta mennyt vuosi sai mut myös romahtamaan totaalisesti ja nyt jonkun aikaa onkin mennyt aika paskasti. Vuosi 2014 oli kyllä ikimuistoinen, niin hyvällä kuin pahallakin ja uskon, että tuota vuotta en todellakaan tule unohtamaan ikinä. Nyt kuitenkin nokka kohti uusia tuulia ja vuotta 2015! Mä lähden nyt nukkumaan, öitä♥