Minä pidän..

Tässä tulee siis ensimmäinen osa postaussarjasta Minä pidän. Tässä on nyt vain muutama asia, mutta jatko-osissa tulossa lisää. Toivottavasti pidätte :)

Tässäpä tämä, ilman mitään selittelyjä. Toivottavasti joku edes tykkäsi :) Moikkaa!

Mä haluun pois

Ensinnäkin pyydän taas kerran anteeksi sitä, etten ole pitkään aikaan kirjoitellut. Ei vaan ole ollut mitään inspiraatiota postauksiin, kuvaamiseen tai kirjoitteluun. Yritän nyt taas aktivoitua, ja suunnitteilla onkin muutaman kuvapostauksen sarja, joiden aihe on tavarat, esineet, asiat ja ihmiset joista pidän. Alan kuvailla niitä varmaankin tällä viikolla, joten ensimmäinen osa on valmis varmaankin ensi viikolla. Toivottavasti jotain kiinnostaa lueskella ja katsella niitä.

Oon jo pitkään miettinyt, että haluan pois Hartolasta. Tää paikka kuolee käsiin, eikä täällä ole mitään, paitsi kaverit ja talli. Mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän alkaa ahdistaa. En tykkää tästä paikasta, kaikki lopettaa täältä, jokainen tuntee toisensa, eikä täällä voi tehdä mitään ilman, että koko kylä siitä saisi tietää. Ahdistaa. Vituttaa. Päässä pyörii miljoonia ajatuksia. Mun pää räjähtää. Haluan pois.. Lahteen. Heti. Hartolassa olen kyllä tutustunut ihaniin ihmisiin, joista en haluaisi ikinä luopua. Täällä on niin paljon aidompia ihmisiä, kuin vaikka Heinolassa. Tämä on toki vain mun mielipide, enkä tahdo loukata sillä ketään. Mutta vaikka tämä paikka onkin aina sydämmessäni ihmisten takia, niin en tykkää asua täällä. Joskus on päiviä, jolloin viihdyn täällä, mutta nekin alkavat olla todella harvassa.

Mä en tiedä miksi juuri Lahteen, mutta sinne mä haluan ja äkkiä. Hartola kuolee, täällä ahdistaa. En tahtoisi jättää kavereita, ystäviä ja ihania ihmisiä joihin tämän paikan ansiosta olen tutustunut, mutta ahdistaa liikaa. Itse en tietenkään voi päättää missä asun, mutta toivon, että voisin muutta täältä pois. Ääh.. sormet luistaa näppäimistöllä aivan itsekseen. Ajatuksen liukuvat näytölle. Jankkaan samaa asiaa. Pää räjähtää. Sanoin sen jo. Ahdistus vain kasvaa, ja sen mukana suuri vitutus. Kaikkia ajatuksia en osaa edes pukea sanoiksi, mutta asia taisi tulla jo kaikille selväksi. Täältä on lopettanut lyhyen ajan sisällä monta paikkaa, ja kokoajan lopettaa enemmän ja enemmän. Mitä helvettiä?

Nyt päässä pyörii enään pois, pois, pois.. Äkkiä. Vaikka en ole mistään saanut yhtä hyviä ystäviä, kuin täältä, ja tekisi todella pahaa lähteä, niin haluan silti lähteä. En kauas, mutta pois. Ottaa päähän niin paljon. Teksti alkaa kohta taas pomppimaan, ajatuksen solmussa. Ei tästä tule nyt mitään, liian sekavaa. Häiritsee. Joo, mä lopettelen tän kirjoittamisen, etten saa kaikkien muidenkin aivoja väärinpäin ja ajatuksia rullalle sekä putkeen. Oon loman tarpeessa.

Tää kirjoittaminen rentouttaa. Kaikki ajatukset tulivat näytölle. Päässä lyö enään tyhjää. Ahdistaa silti. Rakastan tätä kirjoittamista. On hiljaista. Pää räjähtää. Joten heippa!

Nimenmuutos

Vaihdoin siis blogin nimen, koska mua alkoi pikkuhiljaa tympiä se "If Just Close Your Eyes", ja kun vihdoin kohdalle sattui sopiva nimi, niin tottakai vaihdoin sen. Sattumaretki kuulostaa kivalta, mutta vielä on itsellä vähän totuteltavaa tässä. Blogin kämänen ulkoasukin koki pienen muutoksen, ja näyttää nyt paljon kivemmalta, ei ole ihan niin synkkä. Ja kuten kaikki varmaan arvaakin, blogin nimi tulee Jujun uudesta biisistä, josta toitotin viime postauksessa. Mulla ei oikeastaan muuta asiaa ole, mutta kommentoikaa mitä olette mieltä. Onko nimi parempi? Mitä mieltä muuten olette?

Kiitos ja heippa <3

Sattumaretki, elämä on ikuinen jatkuva hetki

Heipsan! Ensinnäkin nyt on 25 lukijaa täynnä, joten kiitos siitä! Kysyisinkin nyt, että minkälaista erikoispostausta teillä olisi toiveissa? Kaikki rohkeasti vain heittämään kommenttia.

Mä oon nyt totaalisen rakastunut tuohon Juju uuteen biisiin, Onnea. Se on jotenkin niin hyväntuulinen ja mukaansa tempaava biisi, josta ei voi muutakun tykätä. Muutenkin Juju tekee niin älyttömän hyvää musiikkia, ja puhelimessakin on pitkä lista Jujua.

Tästä postauksesta tulee jotenkin taas ihan älyttömän sekava, mutta ei voi minkään :D Tiistaina en siis jaksanut mennä kouluun, vaan menin Jonelle päiväksi, ja Jone tuli sitten meille yöksi. Keskiviikkona menin tallille, ja kun sieltä tulin otettiin Jone matkalta kyytiin, ja jäi taas meille yöksi. Torstaina möllin kotona, kunnes aloin tylsistyä kuoliaaksi ja lähdin kylälle. Kävelinkin siinä sitten pienen lenkin, koska kävelin ensin meiltä melkein Shellille saakka, ja tästä on sinne varmaankin noin neljä tai viisi kilsaa, ja sieltä kävelin sitten nuokulle. Menin joskus seittemän aikaa kotiin, ja istuin loppuillan koneella. Tänään eli perjantaina en varmaankaan tee muuta, kuin käväisen kylällä ja jillaan löppuyön koneella.

Huomenna käymään tallilla, koska Pillipony täyttää 19 vuotta, ja siitä sitten lisää toisessa blogissani. Illalla lähden Jukan synttäreille, ja sellaista. Sunnuntaista ei ole vielä mitään tietoa, mutta jos mahdollista niin lähden Purnuun laskemaan luultavasti viimeistä kertaa tänä talvena.

Kohta onkin jo kesäloma, enää noin kaksi kuukautta koulua, siistiä! Koulusta puheenollen, sain taas muutamat kokeet takaisin, enkä voi sanoa että olisin kovin tyytyväinen. Historian kokeesta kutonen, Maantiedosta 6+ ja karttaosion uusinta, Englannista sain 7 ½ ja siitä olen kyllä itseasiassa ihan tyytyväinen ja varsinkin äikän kokeesta, josta sain kasin! Nyt olen taas kymmenen euroa rikkaampi.

Mutta niin, anteeksi tämä kamalan sekava postaus, mutta kerrankin oli intoa taas kirjoitella kunnolla. Kirjoittelen varmaan sunnuntaina seuraavan kerran, joten heippa siihen asti!

Rakas

Multa pyydettiin postausta musta ja Jonesta, joten sellaisen päätin nyt sitten toteuttaa. Tämä on jo toinen postaus tänä iltana, mutta nyt kun on fiilistä kirjoitella niin kirjoitellaan sitten!

Tutustuin Joneen joskus joulukuussa, ja käytiin kaveriporukassa aina kylillä, ja pikkuhiljaa tutustuttiin paremmin. Monet mun kaverit sano mulle et mä sopisin Jonen kanssa ihan tosi hyvin yhtee, ja niihän siinä sitte kävi, vaikka aluksi väitin kovasti vastaan. Aluksi meillä oli jotain pientä säätöä, mutta alettiin sitten 11.01 seurustella. Jonesta kehittyi todella lyhyessä ajassa mulle todella rakas ja tärkee, enkä pystyis enää kuvittelemaan, mitä tekisin ilman sitä. On meillä ollut myös muutamia pikkuriitoja, jotka kuitenkin on sovittu nopeasti. Jone kulkee mukanani tallillakin aika useasti, ja tulee hyvin toimeen vuokraponini kanssa, ja ihastui tallilla yhteen shetlanninponi tammaan, jonka kanssa se aina halii kun käydään Pilliponia hakemassa.

Jone on ihana sekopää, ja meillä ei yleensä käy aika kovin pitkäksi. Vietetään todella paljon aikaa yhdessä, ja viikko ilman Jonea on melkein helvettiä. Jone tulee hyvin toimeen mun perheenjäsenten kanssa, varsinkin mun isäpuolen :D Ja taas hypätäkseni aiheesta toiseen, meillä tulee tämän viikon perjantain 3 kuukautta, jos sen laskee mun tyylillä. Mennään viikonlopuksi ehkä Jyväskylään, vaikka vasta tultiin Vaasasta. Tätä ihmistä mä todellakin rakastan <3