Hetki meni kunnes päästiin laskemaan ja tuntui etten oikeasti osaa enään yhtään. Pistin taas vaihteeksi merkille, kuinka epätasaset kantit mun laudassa on. Haluun tosiaanki jo uuden, koska tuo on ihan perseestä. Laskettiin sitten aika paljon Jyrin kanssa kahestaan, kun muut huiteli jossain. Pikkuhiljaa alkoi vähän ottaa päähän sahata vain sitä yhtä rinnettä kokoajan, kun ei muita ollut vielä saatu auki. Aikamme kuluksi rakennettiin sitten poikien kanssa pieni boxi sinne, mutta ihan paska sekin oli. Jotain pientä iloa sentään elämään. Istuttin vähän väliä kahviossa syömässä ja jauhamassa paskaa, koska oltiin laiskoja. Kokeilin siinä kerran sitten Jyrinkin lautaa ja olihan sillä vähän jännä laskea, kun oli yli kymmenen senttiä omaa lautaa pidempi. Mutta oli kyllä sinänsä helpompi, kun siinä oli tasaset kantit.
Jo kolmen aikaa tuli sellanen fiilis, etten jaksa enään laskea. Jostain sitä energiaa kuitenkin tursusi ja laskin puoli viiteen saakka. Viimosen laskun suoritinkin sitten suksilla ja voin sanoa, että sitä en kyllä tällä kaudella enään uudestaan tee. Laskettiin poikien kanssa kunnon possujunassa, minä ekana, sitten Juho, Ville ja Liukkonen. En tiiä mikä vitun älynväläys sekin oli, mutta lopputuloksena oli kaatuminen ja Villen suksi mun selkään. Voisin venyttää ja vanuttaa tätä postausta vaikka kuinka pitkäksi, mutta eiköhän tämä selostus nyt jo riitä. Katsokaas vielä video tuosta alta, jotain fiilistä jos siitä saisi irti.
Kiva video c: ! ääää ikävä kaikkiii purnun ihmisii :c pakko päästä ens sunnuntaina laskee !
VastaaPoistaNojoo oli kyllä mullaki iha tajuton ikävä! Mä meen sunnuntaina luultavastikkin viihyyttää itteäni kirkkoon -.-
PoistaMooi. :)) Mul ois haaste sulle mun blogis :))
VastaaPoistahttp://vilmapoo.blogspot.fi/
Oon tehny ton haasteen miljoona kertaa, nii en nyt jaksa sitä tehä(:
Poista